Tänään ei ollutkaan autoilun kannalta kaikista otollisin päivä. Töistä päästyäni hyppäsin iloisesti bussiin koska pään päällä roikkuivat hurjat sadepilvet eikä laukussa tietenkään ollut sateenvarjoa matkassa. Bussi kurvaili tuttua reittiä kotia kohti.

Kunnes tulimme tiemme päähän. Kuski ilmoitti, että poikkeusreitille mennään ja sehän kaarteli kauas siitä suunnasta jonne itse olin menossa.

Tästä bussi kaarsi suoran sijaan oikealle kun kyltit ilmoittivat tien olevan suljettu. Tässä siis hyppäsin pois kyydistä ja jatkoin matkaani jalan.

Ei ole muilla sillan alle menemistä kuin jalankulkijoilla. Kaasuputkia kai asentelevat ja tie on suljettu kuuden viikon ajan. Pitääkin muistaa moinen myös Charlesille kertoa, ettei turhaan käy kylttien edessä kääntymässä.

No, sitten kotitielle päästyäni ja talon eteen kurvatessani näin siellä valkoisen pakettiauton ja miehen hääräämässä Charlesin auton kimpussa. Itse tyyppi oli sisällä töitä koneella tekemässä. Kertoi, että oli aamulla huomannut yhden renkaan olevan tyhjän ja toisenkin kovasti jo rispaantuneen. Mies oli sitten soittanut renkaidenvaihtajan kotiin ja jatkanut töitään kotoa käsin, sellainenkin mahdollisuus kun siellä firmassa aina välillä on.

Autoon vaihdettiin kaikki neljä rengasta ja perään annettiin uhkaus, että jos auton aurauskulmaa ei mennä tarkistamaan niin sama voi tapahtua uudelleenkin. Hintaa tälle urakalle tuli renkaineen ja töineen £200 eli ei siinä työmies kovinkaan paljon itselleen hilloa käärinyt. Alkuillasta Charles sitten hyppäsi autoonsa tuliterien renkaiden päälle ja lähti ajelemaan kohti Lontoota työhommiin joista kotiutuu kai vasta maanantaina.

Tänään on sadellut ja paistanut mutta lämmintä on kuitenkin riittänyt. Puutarhahommiin siis tässä taas pitäisi revetä viimeistään viikonlopun aikana.