Perjantaina Charlesin tultua töistä pakkasimme auton täyteen lämmintä ja vedenpitävää vaatetta ja hurautimme 4 tunnin matkan päähän Cornwalliin, kylään nimeltä St Austell ja siellä sijaitsevaan Travelodge-hotelliin. Aikaisin lauantai-aamuna lähdimme sitten lintuja bongailemaan ja ajelimme ympäriinsä lounais-Englantia. Tapasimme muun muassa vihreän haikaran (joka ei oikeasti edes kyllä ollut vihreä), amerikkalaisen punarinnan sekä muita tirppoja joiden nimiä en nyt tähän hätään muista. Alkuillasta ajoimme Devoniin ja pääsimme majoittautumaan seuraavaan Travelodgeen kaupungissa nimeltä Exeter ja sama lintutouhu jatkui sunnuntaina vesisateessa, tuulessa ja tuiskussa. Englannissa public footpath eli yleisessä käytössä oleva polku saattaa mennä vaikkapa lehmien tai lampaiden laitumen läpi ja sielläpä mekin kymmenien muiden vihreisiin pukeutuneiden ihmisten tavoin sitten tarvoimme innokkaina kumpparit kakassa lehmien keskellä! On tuo lintubongailu vaan niin viihdyttävää puuhaa, koskaan ei tiedä mistä itsensä löytää. Camillaa tosin viihdytti lintuja enemmän kanssaihmisten tarkkailu, on se vaan niin kovin hassun näköistä kun 15-20 maastopukuista tyyppiä seisoo tarkassa rivistössä ja osoittelee lintuparkaa teleskoopeillaan ja kiikareillaan !

Kun pääsimme sunnuntai-iltana väsyneinä ja suoraan sanottuna housut sonnassa takaisin kotiin, sisällä oli lämmintä +11, kaasuboilerin kansi oli pudonnut ja mennyt rikki, televisio ei toiminut ja Charles nyppäsi kylppärin valokatkaisinnarun irti katosta. Ei voinut kuin nauraa! Täällähän kylpyhuoneen valot ja tuulettimen saa päälle vetämällä katosta tulevasta narusta, normaalia valokatkaisinta kun ei saa asentaa tilaan jossa on suihku. Joku sähköiskuvaara tai jotain nääs. Kylppäreissä ei ole samasta syystä myöskään pistorasioita. 

Eräässä metsikössä törmäsimme vihreään ladyyn:

Poikkesimme pienessä rannikkokylässä nimeltä Burleigh Salterton ja käppäilimme siellä hetkisen ympäriinsä kuumat teemukit kädessä ennen seuraavaa lintupaikkaa.

Sunnuntai oli täällä Briteissä Rememberance sunday eli kai lähinnä kaatuneiden muistopäivä. Lähestulkoon kaikilla on silloin takin rintapielessä punainen Poppy eli unikko ja me hankimme sellaiset myöskin ja laitan niistä kuvan myöhemmin. Sunnuntaina monessa paikassa oli lippu puolitangossa, yleensä täällä ei liputeta enkä kyllä ole nähnyt kamalan montaa lipputankoakaan.

Viikonloppuna muuten bongasin 3 sauvakävelijää, se kun on täällä äärimmäisen harvinainen näky ja saa yleensä osakseen tuijotusta ja naureskelua.

Ulkona tällä hetkellä +7 ja aurinko on paistanut koko päivän. Ostin toppatakin, kyllä nyt tarkenee. Sekä sisällä että ulkona!