auringon alla. Töissä ja kotona. Siinä tämän viikon kuumat tapahtumat. Charlesin rytmi on sitten ollut hieman erikoisempi kun lepakoiden päiväjärjestyksen mukaan tyyppi on kulkenut. Kello on herättänyt aamukolmelta ja siinä vaiheessa kun itse olen noussut ylös seitsemän maissa niin mösjöö kiipeää hetkeksi nukkumaan ennen toimistolle menoa. Iltapäivällä Charles on taas tullut hetkeksi kotiin lähteäkseen illansuussa uudelleen lepakkojahtiin. Ristiin siis on menty ja paria sanaa enempää ei ole tullut viikon aikana vaihdettua. Huomenna Charles on vielä töissä mutta sunnuntai sentään pitäisi molemmilla olla vapaata.

Aamulla lähdin bussilla töihin kun sää oli liian sateinen fillarointiin. Pysäkillä kyytiä odotellessani huomasin, että meidän lähin kulmakauppa on taas laajentanut aukioloaan. Nyt kauppa on auki aikavälillä 6.30 - 21.00. Kauppa on pieni ja kallis joten mitään suurempia ostoksia ei siellä tule tehtyä mutta jos huomaa leivän tai maidon olevan loppu niin nyt ehtii hakea.

Töistä kävelin kotiin ja poikkesin myös puistossa. Viikolla sen läpi pyöräillessäni näin siellä nimittäin krookuksia kukkimassa mutta joku on luultavasti poiminut ne parempaan talteen eikä siellä ollut enää mitään kukkia kuvattavaksi.

Huomenna taidan käväistä vielä puiston toisella laidalla jossa näitä kevätkukkia on yleensä tuplasti enemmän.

Lämpötila on päivisin siellä parinkympin tienoilla joten nyt on tosi vaikeaa löytää sopivia vaatteita ulkoiluun ja reippailuun. Joko tulee liian kuuma tai vaatteista sataa läpi. Siitäkin siis tietää, että syksy on saapunut.