Koko viikon on ollut lämmintä ja aurinko on paistanut melkeinpä aamusta iltaan. Luonto kiittää ja kuittaa vaikka saisi sitä sataakin pian - sadevesitynnyri on nimittäin jo tyhjä ja kukkasia pitää kastella joka ilta.

Tuota toivomusta tulen tosin varmaan katumaan ihan kohta kun viikonloppuna kuitenkin taas sataa.

Töistä kotiin kävellessä alkoi nenä mennä tukkoon ja silmiä kutittaa. Sehän on sen merkki, että allergialääkkeet on otettava käyttöön. Onneksi (koputan puuta) pärjään yleensä ihan tabletilla tai vaihtoehtoisesti nenäsuihkeella joten mitään kamalaa kärsimystä kevät ei yleensä ole tuonut tullessaan.

Charles on kovasti innoissaan mäyrästä ja kutsuu sitä lemmikikseen. Enpä tiedä onko yrttien kimppuun käynyt tuholainen ollut sitten tämä kyseinen mäyrä vaiko joku muu, mutta joku on riehunut istutusten parissa ja vienyt jopa mukanaan parit kasvit.

Kovasti on ollut jollekin mieluisat makuelämykset tässä meidän yrttitarhassa. Mäyrä on täällä lailla suojeltu ja niiden nitistäminen on luvanvaraista puuhaa mutta kerroin jo Charlesille, että jos tapaan mäyrän itse teossa istutusten parissa niin voipi olla elämänlanka lyhenemässä kovaa vauhtia sillä eläimellä. Oli sitten Charlesin lemmikki tai ei.

Pomo on tullut lomalta takaisin töihin ja samalla meille laskeutui hiljaisuus ja rauha. Koko kolme viikkoa on juostu pää kolmantena jalkana ja asiakkaita on ollut jonoksi asti jatkuvasti talossa vaan olihan se arvattavissa, että kun pomo palaa niin on vaikea uskotella miten kiire meillä on ollut. No mukava oli kuitenkin päästä takaisin normirytmiin ja saada koko joukko koolle. Omaa lomaa tässä seuraavaksi odotellessa!