Viime lauantaiksi meillä oli kovasti suunnitelmia vapaapäivän ratoksi. Piti haravoida, järjestellä laatikoissa olevia tavaroita, tyhjentää vajaa, pestä pyykkiä, parannella pian lähettämistä vailla olevaa täydennyskoulutusrekisteriä... Vaan mitäs sitten tapahtuikaan. Lähdimme ihan hetken mielijohteesta huristelemaan kohti Lontoota ja Royal Albert Hallia jossa eräs syöpäjärjestö oli pykännyt pystyyn hyväntekeväisyyskonsertin. Siellä meille soittelisi The Cure joka ei näinä päivinä paljon muuten esiinny paitsi harvoilla ja valituilla festareilla. Viis siitä, ettei siihen tämän talon ostamisen jälkeen juuri olisi varaa ja viis siitä, että flunssakin kovisteli kroppaa - The Cure oli nähtävä.

Charles osti liput netistä noin neljää tuntia ennen tapahtuman alkamista ja siitä sitten vaan käännettiin auton nokka kohti Lontoota ja pari tuntia myöhemmin oltiinkin jo perillä. Kyllä sitä saa vaikka mitä aikaiseksi kunhan vaan päättää niin!

Tänä vuonna herrat juhlistavat 35-vuotista taivaltaan, ensimmäinen levynsä Three Imaginary Boys ilmestyi vuonna 1979. Illan konsertissa kuultiin kattavasti kipaleita eri vuosikymmeniltä ja konsertti kesti kaiken kaikkiaan 4 tuntia! Onneksi meillä siis oli istumapaikat varattuna. Huikea ilta ja hatunnosto herroille jotka vieläkin jaksavat rokata!

Sen verran täytyy poppipoliisi taas kerran olla, että minkä ihmeen takia ihmiset maksavat maltaita pääsylipuista tämmöisiin ainutlaatuisiin tapahtumiin ja sitten tulevat sinne juttelemaan??

Tänään vietän vapaapäivää ja yritän sitten toteuttaa edes muutaman viikonlopulta rästiin jääneen hommelin. Kivaa alkanutta viikkoa kaikille!