Laiskan aamun jälkeen karautimme taas kerran kaupunkiin. Charles tarvitsi itselleen takin ja itsellänikin oli ostoslistalla jotain. Nimittäin turvaliivi. Semmoinen kirkkaankeltainen heijastinliivi joita muun muassa kaupungin työmiehet yllään kantavat. Illat alkavat olla sen verran pimeitä että pyöräily on kovinkin riskialtis laji (varsinkin tässä maassa jossa suurin osa autoilijoista varmasti tappaisi kaikki tien päällä polkevat pyöräilijät jos eivät jäisi siitä koskaan kiinni). Kaupassa oli kyllä heijastinliivejä mutta pelkästään koossa XL. Intoa ei riittänyt lähteä toiseen kauppaan joten ostin jättikokoisen tipunkeltaisen huomioliivini ja kursin sen pienemmäksi hakaneulalla. Miksiköhän ihmeessä kaikkien pyöräilyyn liittyvien turvallisuustekijöiden, kuten kypärän ja liivin, pitää aina olla niin kamalan rumia? Kai tässä on alettava suunnitella omaa mallistoa.



Bullringin ostoskeskus oli suhteellisen hiljainen vielä ennen puoltapäivää mutta sen jälkeen tupa pamahti täyteen.

Meidän Charlesista tuli torstaina jälleen kerran opiskelija. Herra alkaa puurtaa osa-aikaisesti väitöskirjan parissa tohtorin titteliä tavoitellen. Siinä menee arviolta 5 vuotta joten sen ajan yritän olla hiljainen ja huomaaamaton, että mösjöö saa täällä kotona työskennellä rauhassa ! Saa nähdä onnistuuko...

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille!