Aamulla Charles ponkaisi ylös seitsemän pintaan ja hyppelehti alakertaan katsomaan jokos pukki olisi käynyt. Aaton ja joulupäivän välisenä yönä täällä on tapana jättää pukille ja porolle herkkuja ja jos ne ovat aamulla hävinneet niin sehän tietysti tarkoittaa sitä, että lahjat on jätetty.

Nämä herkut jätettiin olohuoneen pöydälle aattoiltana:

Ja tämä oli näky joulupäivän aamuna:

Poro oli haukkaissut palan porkkanasta ja pukki oli syönyt tortun sekä juonut mehun.

Tortut ovat sekoitus suomalaista ja englantilaista joulua - kokki, torttujen muoto ja taikina suomalaista perua ja täyte englantilaista mincemeatia. Valitettavasti nämä eivät ole yhtään niin hyviä kuin perinteiset luumuhillotortut. Mincemeat sisältää muun muassa omenoita, rusinoita, herukoita, sitruunoita ja manteleita sekä mausteita. Itse en siitä tykkää mutta perinteiset mince piet ovat Charlesin herkkua joten siksi tämä kokeilu.

Ostin itse itselleni joulukukkia:

Ja pukilta sain kirjan Banksystä, englantilaisesta anonyyminä pysyttelevästä katutaiteilijasta ja hänen töistään.

Mielenkiintoista luettavaa.

Lounasaikaan Charlesin isä tuli meille jouluaterialle ja sen jälkeen lähdimme viemään joulutervehdystä Charlesin äidin haudalle tai tarkemmin sanoen muistolehtoon. Mutkien kautta päädyimme vasta illalla takaisin kotiin ja nyt on aika voivotella sohvannurkassa täyttä massua ja sokerihumalaa eli siis kunnon perinteistä jouluista oloa!