Tänään oli vuoden tähänastisista lämpimin päivä kun auringossa asteita oli hitusen vajaat +30. Sen kunniaksi tapasin Susannan Solihullissa ja tarkemmin sanottuna siellä sijaitsevassa Brueton parkissa. Yksin siellä ei tarvinnut olla vaan välillä oli vähän tunkuakin mutta kun maleksimme hiukan kauemmaksi keskustan liepeiltä niin johan vedet väljenivät.

Puisto on nätti ja siellä on kaikenlaista ihmeteltävää.

Kissulikin oli lähtenyt saalistusreissulle. Katti ei korvaansa lotkauttanut kun kissittelimme sille, se oli niin keskittynyt kuuntelemaan rapinaa puskista. Emme jääneet katselemaan miten saalistajan kävi.

Puistossa on kaikkialla isoja rhodoja.

Lammessa asustaa myös kilppari jonka joku on ilmeisestikin sinne dumpannut. Liekö kasvanut liian isoksi tai elänyt liian kauan eikä sen takia ollut enää haluttu. Toivottavasti siellä on hyvät oltavat konnallakin. Tyytyväisenä se ainakin näytti kivellä köllöttävän.

Puistoon on ripoteltu sinne tänne penkkejä ja pöytiä ihmisten iloksi. Yhden niistä varasimme mekin lounaskäyttöön ja levitimme sille voileipämme ja kahvimme pitkin ja poikin. Jälkkäriksi olimme ostaneet kahvilasta porkkanakakun palaset ja nekin löysivät tiensä parempiin suihin auringon killittäessä suoraan silmiin.

Lounaan ja tallustelun jälkeen maleksimme takaisin keskustaan.

Susanna poikkesi Lakelandissa joka on erityisesti keittiötarvikkeisiin keskittynyt kauppa. Sieltä bongasin valtavan hienon eväslaukun jonka taidan hakea itselleni sitä hetken tuumailtuani - aluksi iski piheys enkä malttanut sitä heti ostaa.

Kotiin saavuin vasta illan jo hämärtäessä ja ryhdyin samantien nurmikonleikkuuseen Charlesin kootessa puutarhakalusteita ja kompostoria. Sen jälkeen oli huvien aika ja avasin postipojan tuoman paketin jonka oli ihanainen Liisa-täti meille uuden kodin onneksi lähettänyt. Kiitos kaunis, tarpeeseen tulivat nämä muumipyyhkeet. Salmiakkipusseja paketissa oli kaksi mutta syystä tai toisesta toinen ei päässyt kuvaan mukaan. (Eli se oli siis jo avattu ja osa nautiskeltu.)

Taustalla häämöttää myös toinen paketti valkoiseen muoviin käärittynä. Se on kummitytön synttärilahja jonka postitin hyvissä ajoin huhtikuussa. Paketti oli matkannut Pohjois-Irlantiin ja tarkemmin Belfastiin jossa se oli läpivalaistu, avattu, vaarallinen esine poistettu ja paketti uudelleenpakattu. Vaarallinen esine on kynsilakka, ei suinkaan mikään ilotulite tai räjähtävä aine. Jännäksi tässä asian tekee se kiemura, että tosiasiassa maksoin siis paketin postittamisesta itselleni ja samalla hävisin kynsilakan verran. No - lahja tulee ihan henkilökohtaisesti toimitettua kesäkuussa, enää en sitä postin matkaan laita.