Charles Saarinen on viettänyt sängyn pohjalla maaten kolme päivää, minä Camilla Saarinen kaksi päivää. Mahatauti iski, ei tosin pelkästään meihin kahteen vaan meillä töissä viidestä työntekijästä kolme on sairaana. Eilen aamulla tuli jo vähän harmiteltua sitä seikkaa, että meillä kotona on vain yksi kylpyhuone käytössä - oli meinaan välillä vähän jo jonoa muodostumassa oven taa. Mutta en nyt tässä mene sen kummempiin yksityiskohtiin vaan tyydyn pelkästään toteamaan, että itse olen jo parempaan päin menossa ja toivottavasti huomenna jo kykenen takaisin työmaalle. Charles lähti hetki sitten käymään töissä hakemassa hommia kotona tehtäväksi ja tuleekin luultavasti pian sieltä takaisin mappikasa ja kannettava tietokone kainalossa.

Otsikon innoittamana katsoinkin pari vanhaa Kummeli-jaksoa netistä ja Potilas Saarinen jaksaa aina naurattaa. "Potilas Saarisen käsi on puutunut. Saarinen on nukkunut käden päällä, eikä siinä ole veri kiertänyt moneen päivään!"

Meillä on töissä takapihalla puutarhakalusteet ja sielläpä nautiskelinkin (toistaiseksi) viimeisen ateriani tiistaina iltapäivällä.

Ja kotiin tullessani tämmöinen tyyppi oli siellä jo odottamassa:

Tobyhan siellä keikisteli muttei kuitenkaan antanut rapsuttaa vaan otti aina askeleen kauemmaksi kun lähestyin.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille, toivottavasti itsekin olen pirteänä pystyasennossa taas jo huomenna.