Aamusella lähdettiin taas Charlesin kanssa kävelylle - tällä kertaa vettä kohti. Meidän takana luikertelee yksi Birminghamin lukuisista kanavista ja sen rantapolkua pitkin lähdimme käppäilemään aurinkoisessa säässä. Asteita ulkosalla oli hiukan vajaa +20 joten taas ihan sopivassa säässä teimme matkaa.

Samalla mietiskelimme miten huippua olisikaan joskus asua kanavan rannalla. Siinäpä tavoitetta tulevaisuudelle ja lisäintoa lottolapun täyttämiseen.

Kanavan rantoja ja vettä kun ei (ainakaan tässä meidän kohdalla) edes niin kovin sotketa ja roskata kuin esimerkiksi puistossa olevan lammen pintaa, se roskasakki kun ei paljon maisemareittejä pitkin käveleskele ja maisemia ihastele.

Kävelyretken jälkeen päätimme grillata parit chipolata-makkarat. Grillihiilten syttymiseen vaadittiin 3 tikkuaskia, lasillinen viskiä (grilliin, ei sytyttäjälle) sekä reissu kauppaan hakemaan lisää tulitikkuja, pitkän sytytinsysteemin ja kerosiinipalasia syttymistä avustamaan. Koko grillausoperaatio vei ainakin pari tuntia sekä molempien hermot. Syötyämme Charles tuumasi, että tässä taisi olla kesän viimeinen grilli-istunto kun hermot eivät kestä enää toista samanlaista.

Nyt hyökkään täydennyskoulutusrekisterin kimppuun. "Luin" erään artikkelin ulkomaalaisista lääkeresepteistä, josta nyt sitten pitäisi paperille kirjata miksi luin, mitä halusin oppia, no opinko ja miten aion oppimaani hyödyntää tulevaisuudessa.