Vietimme Charlesin kanssa kivan lauantaipäivän Leicesterissä ja tarkemmin sanoen National Space Centressä eli Avaruuskeskuksessa. 13 punnan pääsymaksulla saimme lunastettua sisäänpääsyn kyseiseen keskukseen vuoden ajaksi eli voimme hyvillä mielin vierailla siellä uudestaankin!



Älkää antako hirveän ankean ulkomuodon pettää - me annoimme. Charles sanoi pömpeliä kohti kävellessämme, että haluaa lähteä takaisin kotiin. No menimme silti sisään ja hauskaahan siellä oli.







Keskuksessa esitellään tähtiä, planeettoja, asteroideja, kuita, you name it!





Näytteillä oli myös aivan ihkaoikeita avaruuspukuja. Huomioikaa ylemmän kuvan (nais)astronautin ajoasento. Mahtoi olla jäsenet puuduksissa jo parin kilsan jälkeen.



Tutustuimme huolella astronauttien käyttämään vessanpönttöön.



Sekä kokeilimme, kärsisimmekö itse avaruuspahoinvoinnista. Pää pömpeliin ja rulla pyörimään. Huono olohan siinä tuli aika äkkiä ja oli pakko lopettaa ennen oksua.



Näyttelyssä pääsi tutustumaan ihan oikeisiin astronauttien lounasbokseissa oleviin maittaviin annoksiin.



Sekä kurkistamaan syntyjään brittiläisen astronautin Piers Sellersin asuintiloihin Kansainvälisellä Avaruusasemalla. (Joka muuten taas lensi yli ja ohi eilen illalla. NASAn sivuilta pääset kyyläämään koska asema porhaltaa oman taivaankantesi yli niin voit mennä heiluttamaan heille terveisesi ja toivottamaan hyvää matkaa.) Astronautti nukkui puvussaan seinällä ja kirjakin piti tietenkin olla pöytään kiinnitettynä. Tilaa tuossa kopissa on ehkä parin metrin verran seinästä seinään.









Avaruuskeskuksen kaupasta ostimme kotiinviemisiksi Avaruusruokaa eli astronauteille tarjottavia kuivattuja mansikoita. Pussi oli käsillä kopeloitaessa täynnä jotain kahisevaa ja tosi kevyttä höttöä ja sitähän sieltä sitten avatessa paljastuikin. Mansikansiivut olivat ilmaakin kevyempiä mutta kyllä niistä silti tuli suuhun häivähdys mansikkaa. Tosi kuivaa sellaista. Ei olisi kiva kesäkuumalla nautiskella oikeiden mansikoiden sijaan tämmöisiä herkkuja ei.

Ja käytän nyt tässä kirjoituksessa näistä avaruuslentäjistä nimeä astronautti vaikka tokihan olen tietoinen siitä, että on olemassa myös kosmonautteja ja taikonautteja. Jotenkin vaan astronautti sopii omaan suuhun parhaiten. Hih.

Olihan siellä keskuksessa esillä myös kaikenmaailman moottoreita ja osia ja ruuveja ja nippeleitä ja nuppeleita vaikka muille jakaa. Oli faktaa ja filmiä ja kiveä ja kaikenmaailman härveliä monta kerrosta täynnä. Otimme osaa avaruusaiheiseen tietokilpailuun ja saimme Charlesin kanssa tulokseksi tasapelin 90% onnistumisprosentilla. Siitä olikin sitten hyvillä mielin mukava jatkaa matkaa viereiseen museoon josta satuilen toisella kertaa.

Eilen olikin varsin avaruuspainotteinen päivä. Avaruuskeskuksen sekä Kansainvälisen Avaruusaseman ylilennon lisäksi kökötimme niskat jumissa puutarhassa katselemassa meteorisadetta. Noh, omalta osaltani tuo sade on ehkä vähän liioittelua kun yhden nähtyäni kyllästyin ja lähdin takaisin sisään. Mutta samassa aiheessa siis pysyteltiin koko päivä.